Ei mennyt reissu pelillisesti hyvin.

Kaksi matsia ja pisteitä nolla. Jokipoikia vastaan sentään pelattiin pari erää mainiosti, mutta siinä pelissä ei mennyt maaliin niin mikään. Taisi olla neljä tolppaa, muutaman kerran kiekko jo maalivahdin selän takana, ja pari kertaa tyhjän maalin eteen tuli Jokipojan jalka. Kaukoidässä ninjat ovat kovassa maineessa, ja liekö jotakin oppeja ammennettu Joensuussa? Ainakin tyylipuhtaan kurkipotkun Akkasen Juuso pisti Nabbin laukomaan kiekkoon. Vähän vielä kun harjoittelee, niin saa potkaistua kiekon halki.

Valitettavasti kiekon eteen joutui myös Kiviniemen Jallu. Maskissa ollessaan viivakuti napsahti huuleen, pari hammasta irti, tikkejä huuleen ja mehukeittolinjalla paluumatka. Se nyt vielä puuttuisi että Jallukin joutuisi oksentelemaan vatsatautisena remonttikuntoisella purukalustolla.

Maalivahtitilanne oli aika mielenkiintoinen! Hölli sairastui tyhjennystautiin Savonlinnassa, ja melkein oksensi allekirjoittaneen lenkkareille ennen lähtöä Urheiluopistolta. No, sitten tänään saman taudin sai Mikko Rossi, ja "Rokama" kävi laatoittamaan Joensuun hallin pihaa heti hallille saavuttuamme.

Plan B oli olemassa, ja se oli laittaa kakkosmaalivahdiksi Antti Uitto. Uittoa tosin tarvittiin kentällä, joten tarkoitus oli peluuttaa Seinäjoen RoboCopia pakkina, ja jos tarvetta tulisi niin sitten maalivahdin kamat päälle ja tolppien väliin. Se valitettavasti ei vaan sopinut sääntöjen mukaan, sillä kaksi maalivahtia tulee olla, ja maalivahdiksi merkattu pelaaja ei saa kenttäpelaajana jäällä olla. No tästä sitten mietittiin, että Rossi puetaan ja otetaan istumaan penkille, mutta sitä temppua ei kuitenkaan viitsitty tehdä ettei koko porukka paluumatkalla tee Vallu Konosia.

Onneksi kuitenkin Joonas "Nasu" Saari oli 13. hyökkääjä, ja oli ulkojäälllä höntsäämässä. Nasu pöytäkirjaan maalivahdiksi, Rossin kamat päälle ja penkille istumaan. Näky oli aika koominen kun joukkueen lyhin pelaaja pistää pitkän maalivahdin kamoja päälle. Patjat ylettivät Nasun lantioon asti. Varmaa siis olisi, ettei kainaloista ainakaan kiekko maaliin mene!

Onneksi Aaro pelasi hyvän pelin ja pysyi ehjänä. Jos jotakin olisi tapahtunut Aarolle, sitten kakkosmaalivahti Nasu Saari olisi mennyt jäälle, "loukkaantunut" heti, ja sitten sääntöjen mukaisesti Uitolle kamat päälle ja maaliin. Hyvin Nasu esiintyi edukseen sen pari minuuttia mitä jäällä ehti pyörimään ennen aloituskokoonpanojen pudottamista. Saari on tällä kaudella pelannut sentteriä, laituria ja maalivahtia, sekä kauden ensimmäisessä vieraspelissä toiminut huoltajana. Ehkä seuraavaksi selostaa ottelun Radio Vaasaan? Kukapa tietää...

Kun Jallun tapaus oli ohi, seuraavalla pelikatkolla linjatuomari kävi Jokipoikien maalin takana hakemassa jotakin jäältä. Hän tuli tuomaan löydökset Sportin vaihtoaitioon, ja kyseli "onko nämä jonkun hammassuojan palasia?" No ei olleet. Ne oli Jallun hampaat.

Päivä Joensuussa kuitenkin alkoi aamiaisella, tästä parin tunnin levon jälkeen ruoka, parin tunnin päiväunet ja sitten hallille. Unta, ruokaa, unta, ottelu, ruokaa, unta. Siinä jääkiekkoilijan arkea. Ja sitten taas istutaan bussissa.

Joensuu on ainakin itselle perin mukava paikka. Hallilta löytyy aina tuttuja toimittajakolleegoita, Juho ja Jani etunenässä, mukavat Jokipoikien huoltajat, sekä entinen luokkakaverini Anu. Aina löytyy juttuseuraa ennen ottelua ja erätauoilla. Terveisiä sinne. Vaikka matka on pitkä ja tiet mutkaisia, silti Joensuuhun on mukava mennä. Tosin tänään ikävä matkustaa pois kun tappio on niskassa.

Nyt ohitamme juuri Lapuan, kovassa sivutuulessa ja lumipyryssä. Vielä tähän päälle luontoäitikin pistää kapuloita rattaisiin. Pian kuitenkin on tämäkin reissu takana. 1200km, kaksi yötä, seitsemän ruokailua. Sellainen oli tämä reissu. Vielä tehdään muutama reissu runkosarjassa, ja jossakin palaamme asiaan, ja aiheena on mm. villasukkamuoti.

Tätä odotellessa.

Kiitos ja anteeksi,

Pasi Roimela