Haastattelussa Vaasan Sportin maalivahti Mika Järvinen. Järvinen oli kirjoitushetkellä operoinut kotkapaitojen maalilla 13 ottelun verran. Näissä torjuntaprosentti-lukemaa koristaa desimaalit 90,31, ja päästettyjen maalien keskiarvo näyttää 2,66 maalia. Miehen recordi, voitot – tasapelit – häviöt, ovat kirjoitushetkellä 4-3-6.
Mika Järviselle kausi Vaasan Sportissa on miehelle ensimmäistä laatuaan. Järvinen on edustanut eri Liiga-seuroja uransa aikana, muun muassa KalPaa, HPK:ta ja Jokereita. Tämän listan jatkoksi on nyt saatu myös Liiga-joukkue Vaasan Sport.- Vaasaan päätyminen oli monen asian summa. Tästä mahdollisuudesta oltiin jo edellisinä vuosina puhuttu, mutta silloin puheet eivät vielä muuttuneet niin konkreettisiksi, että meikäläistä olisi täällä Vaasassa vielä nähty. Nyt, kuitenkin voisi sanoa, kun kaikki palikat loksahtivat paikalleen, ja selvästi oli aistittavissa niin minun kuin seurankin puolelta palavaa halua tehdä tästä hyvä, yhteinen juttu, niin päätös oli lopulta selvä. Ja mikäs täällä ollessa, niin kentällä kuin sen ulkopuolella homma toimii. Ei mitään valittamista, olen viihtynyt kyllä tosi hyvin. Kaikki on kunnossa.Niin Järvisellä kuin koko Sportin joukkueella otteet alkukauden Liiga-mittelöissä ovat olleet ailahtelevaisia.- Henkilökohtaisella tasolla, kauden alku on ollut heikkoa tekemistä, mutta nyt viimeisissä otteluissa olen saanut pelistä huomattavasti paremmin kiinni. Hiljaa hyvä tulee!Hattulassa syntynyt Järvinen pelasi juniorivuodet naapuripaikkakunnalla Hämeenlinnassa. Vuonna 2005, B-juoniori-ikäisenä, kasvattiseura-HPK sai jäädä, kun nuoren miehen rintapieltä oli määrä koristaa KalPan logo.- Meillä oli siihen aikaan paljon hyviä veskareita HPK:ssa; Harri Säteri, Juha Toivonen, Mikko Tolvanen. Yksinkertaisesti, ei Järvisen pojalle riittänyt peliaikaa, ja päätin, että haluan seuraan, jossa pääsee kunnolla tosissaan pelaamaan. Sitten kävi hyvä tuuri, kun minä tunsin nykyään IFK-paidassa vaikuttavan Juuso Puustisen Kuopiosta. Juteltiin siinä sitten hänen kanssa niitä näitä, kunnes kävi ilmi, että ne (KalPa) tarvitsisi toista maalivahtia. Siitä hetkestä aikalailla viikko eteenpäin ja löysinkin itseni Kuopiosta Pekka Virran vetämässä jäätreenejä.Joulukuun neljätenä, vuonna 2008, pysähtyi suomalainen kiekkokansa. Vielä tänäkin päivänä, Liiga-historian ainoana maalivahtina on Mika Järvinen onnistunut maalinteossa. Tämä syntyi vieraskaukalossa Rauman Äijänsuolla, kun Järvinen lähetti kiekon oman maalinsa nurkalta kiekon aina Lukko-maaliin asti. Suomalaiseen Liiga-kiekon historiaan kirjattiin digitaalit 59.17.- Olihan se varsinkin näin jälkeenpäin muisteltuna tosi spesiaalia, rehellisesti sanottuna se hetki meni jotenkin todella ohi silloin. Iso juttuhan se oli jo silloin, eikä sitä nuorena edes tajunnut, vanhempana sitten kylläkin ymmärsi mitä tuli oikein tehtyä ja kyllä sitä näin jälkeenpäin muistelee ylpeänä ja iloisena. Toivottavasti onnistuisi vielä joskus toistekin!Liiga-kiekon lisäksi on Järvinen päässyt niittämään mainettaan maineikkaassa KHL-liigassa Amur Khabarovskin riveissä. Suomalaisten keskuudessa on usein mediassa puhuttu, miten Venäjällä kaukalon ulkopuolella tekemistä on vaikea keksiä. Järvinen komppaakin näitä puheita.- No, eihän siellä sinänsä kaukalon ulkopuolella ole varsinaisesti elämää. Kieli on siellä aivan eri, joten et oikein pysty kommunikoimaankaan. Kaupunki oli itsessään ihan hieno ja olihan siellä muutama kiva kahvilakin. Onneksi en ollut tilanteen ainut uhri, sillä jengissä oli muitakin mukavia ulkomaalaispelaajia. Loppujen lopuksi, tuntui, että se aika meni siellä tosi äkkiä. Vierasreissut olivat pitkiä ja ne veivät aikaa.Amur-visiitin jälkeen, Järvinen oli uudessa tilanteessa. Miehellä ei ollut varmuutta ensi kauden suunnitelmista. Seuraavaksi Järvinen avaakin näitä tuntojaan ja kertoo, mistä seuraavan kauden työpaikka heinäkuun kynnyksellä löytyi.- Joo, tilanne oli pitkään sellainen, ettei tulevan kauden sopimusta näkynyt. Siinä sitten sitä yhteydenottoa odoteltiin aika pitkään, eikä mitään kuulunut. Sitten alkoikin jo olla heinäkuu, ja tässä vaiheessa tiesin, etten aloita kautta samanaikaisesti kuin muut. Pettymyksellähän niitä ensimmäisiä fiiliksiä voisi kuvailla, mutta jälkeenpäin mietittäessä itselle se oli ehkä hyväkin juttu, siinä ehti keräämään ajatuksia ja itseään. Sitten yhtäkkiä tuli Saksasta soitto, että tuletko kolmeksi viikoksi pelaamaan EC Kassel Huskiesiin maan toiseksi korkeinta sarjatasoa, DEL 2:sta, ja sitten päätin lähteä sinne. Oli siellä sarjassa hyviäkin pelaajia, mutta tottakai se on aivan erilainen sarja verrattaessa osaltani jo koluttuihin sarjoihin.Haastattelun lopuksi, kysyimme miehen nykyhetkisestä tilanteesta aina tulevaisuuden näkymiin asti.- Näkisin, että ollaan saamassa tätä omaa hommaa toimimaan paremmin peli peliltä. Näiden puolustajien takana on helppo pelata, meillä on hyviä jätkiä siinä, eikä minulla ole mitään valittamista tässäkään asiassa. Ja mitä tulee tavoitteisiin, niin sekä henkilökohtaisella tasolla, että joukkueen näkökulmasta, ne kulkee käsi kädessä. Eli, jos me onnistutaan täyttämään joukkueena se meidän tavoite, että ollaan kympin sakissa tällä kaudella, niin silloin on myös omatkin tavoitteet täyttyneet. Tulevaisuudesta on mahdoton puhua, mutta sen voin sanoa, että olen tykännyt Vaasasta todella paljon. Ja pidän huolen siitä, että annan joka ilta itsestäni kaiken Vaasan Sportille.
(TEKSTI: OSKARI KOSKI, KUVA: JIMMY ESSELSTRÖM / VAO)